Member for

1 year 5 months
Matkustaja nousee kyytiin

Vuosikertomus 2016

Raitiovaunu lähestyy

Vuonna
2016

HSL kasvatti matkustajamääräänsä 358 miljoonasta matkasta 367 miljoonaan matkaan.

Joukkoliikennepiktoja

Vuonna
2016

Kaupunkipyörillä ajettiin noin 700 000 kilometriä eli melkein 17,5 kertaa maapallon ympäri.

Kaupunkipyörällä maailman ympäri

Vuonna
2016

Kehäradalla tehtiin yli 29 miljoonaa matkaa eli melkein puolet kaikista lähijunaliikenteen matkoista.

Kehäradan pikto

Vuonna
2016

HSL pienensi joukkoliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 1 916 henkilöauton vuosipäästön verran.

Henkilöautopikto

Vuonna
2016

Mobiililippu saavutti suuren suosion.

Mobiililippupikto

1 Tämä on HSL

Bussi maantiellä

Tämä on HSL

1. Välkkyä liikennettä – tämä on HSL

Helsingin seudun liikenne (HSL) on kuntayhtymä, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Sen jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo.

Vuonna 2016 HSL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin 367 miljoonaa matkaa. Toimintatulot olivat yli 641 miljoonaa euroa, joista lipputulojen osuus on 51,6 %. HSL:ssä on 373 työntekijää.

HSL kehittää koko seudun kestävää kaupunkirakennetta pitkäjänteisellä liikennejärjestelmän suunnittelulla. Tavoitteena on yritysten, kaupan, koulutuksen, palveluiden ja harrastusten elinvoimaisuus alueella.

HSL markkinoi ja tekee houkutteleviksi liikkumisen vaihtoehtoja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja hyvinvointia edistäviä. Työntekijöillämme on yhteinen tavoite muuttaa liikkuminen seudulla nykyistä kestävämmäksi ja vähäpäästöisemmäksi.

HSL:n tehtävät:

  • Suunnittelee ja järjestää toimialueensa joukkoliikenteen ja edistää sen toimintaedellytyksiä.
  • Hankkii bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikennepalvelut.
  • Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta (HLJ).
  • Hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat.
  • Vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta.
  • Järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.

2 Toimitusjohtajalta

Perhe metroasemalla

Toimitusjohtajalta

2. Toimitusjohtajalta

Kohti tulevaisuuden toimivaa kaupunkiseutua

HSL:n vuodessa 2016 erityistä oli laajan lippu- ja informaatiojärjestelmän kehittäminen, asiakaslähtöisyyteen perustuva organisaatiouudistus sekä länsimetron käyttöönottoon valmistautuminen ja sen viivästymiseen reagointi.

HSL:n asiakastyytyväisyys pysyi edelleen korkealla tasolla, vaikka länsimetron viivästyminen näkyi pienenä laskuna tuloksissa ja myös asiakaspalautteissa. Samaan aikaan saimme myös kiittävää palautetta nopeasta reagoinnista muuttuneisiin suunnitelmiin. Haluankin kiittää joustavuudesta matkustajiemme lisäksi HSL:n henkilökuntaa, jolle seudun ihmisten sujuvat matkat ovat sydämen asia.

Vuosi 2016 oli myös taloudellisesti onnistunut. HSL teki lähes 19 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, kun talousarviossa oli varauduttu 17,5 miljoonan alijäämään. Tulokseen vaikuttivat kasvaneiden matkustajamäärien lisäksi odotettua matalammat polttoaineiden hinnat, yhä alhaisena säilyneet korot sekä maltilliset palkkaratkaisut.

Kehitämme joukkoliikennettä asiakaslähtöisesti jatkuvassa vuoropuhelussa matkustajien kanssa. Laajan lippu- ja informaatiojärjestelmäuudistuksen tavoitteena on, että jatkossa saamme entistä kattavampaa tietoa joukkoliikenteen sujumisesta, käyttöasteesta ja asiakkaiden tarpeista. Näin luomme pohjaa joustaville ja reaaliaikaisille palveluille ja tulevaisuuden liikennejärjestelmälle.

Haluamme lisätä vähäpäästöistä liikennettä. Paras keino tähän on joukkoliikenteen matkatapaosuuden kasvattaminen. Kun uusimme kalustoa, kiinnitämme erityistä huomiota käyttöikään ja ympäristöystävällisyyteen. Myös sähköbussien osuus liikenteessä kasvaa jatkossa.  Kannustamme liikennöitsijöitä vähäpäästöisyyteen bussien ympäristökriteerien ja vuosittaisen ympäristöbonuksen avulla.

Kesällä 2016 toimme kaupunkipyörät osaksi matkakorttikokonaisuutta. Pyörät ovat olleet menestys: jokaisella pyörällä poljettiin keskimäärin viidestä kuuteen matkaan päivässä. Korkea käyttöaste vie pääkaupunkiseutua kohti vuoden 2020 visiota: haluamme olla pyöräilymetropoli.

Kehitämme koko seutua. Helsingin seudun kuntien maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus (MAL) solmittiin kesällä vuosiksi 2016–2019. HSL:llä on keskeinen rooli alueen liikennejärjestelmäsuunnittelussa sekä joukkoliikenteen kehittämisessä ja infrahankkeiden ajoittamisessa kasvavien asukas- ja asiakasmäärien tarpeisiin. Esimerkiksi vuonna 2016 toteuttamispäätöksen saanut Raide-Jokeri tulee palvelemaan suuria poikittaisliikenteen matkustajamääriä sekä alueen elinkeinoelämää.

HSL uudisti myös organisaatiotaan. Haluamme vahvistaa asiakaslähtöisyyttä sekä vauhdittaa digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Yhdistimme tietotekniikan ja teknologiaratkaisut yhteen osastoon ja teimme joukkoliikenteen suunnittelun ja hankinnan osaajista saumattoman osaston. Tutkimustoiminta, niin pitkän kuin lyhyen aikavälin, keskitettiin yhteen osastoon. Tavoitteenamme on, että muutos näkyy vuonna 2017 matkustajillemme entistä sujuvampana joukkoliikenteenä.

Suvi Rihtniemi
HSL:n toimitusjohtaja

Suvi Rihtniemi

3 Strategiset tavoitteet

Flirt-juna asemalla

Strategiset tavoitteet

3. Strategiset tavoitteet vuonna 2016

Tehtävämme on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Visiomme mukaan joukkoliikenne on ykkösvalinta ja Helsingin seutu on älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä.

Yhdeksän strategista tavoitetta tukevat tehtäväämme ja visiotamme. Vuonna 2016 seurasimme niiden toteutumista toiminnastamme johdetuilla mittareilla.

1. Asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon ja sujuviin liityntäyhteyksiin. Tavoite (min.)  Tavoite (max.) Toteuma
Yleisarvosana HSL-alueen joukkoliikenteelle (asiakastyytyväisyyskysely, arvosanojen 4–5 osuus) 87,0 %  90,0 % 87,98 %
Joukkoliikenteen luotettavuus (ajettujen vuorojen osuus kaikista aikataulutetusta vuoroista matkustajamäärillä painotettuna) 99,59 %  99,70 %  99,67 %
HSL:n arvostusindeksi (tunnettuus, arvostus)  43/58 48/62 45/61
Länsimetrojärjestelmän liikenteen aloituksen onnistuminen: 1) tietoisuus 2) aloituksen koordinointi ja jälkiarviointi 3) LIJ-laitteet uusilla metroasemilla 4) opastus 5) datan saanti 70,0 % toteutuu 100,0 % toteutuu  ei arvioitu
       
2. Tarjoamme asiakkaille ajantasaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä selkeät, helppokäyttöiset ja kohtuuhintaiset liput  Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Tietoa aikatauluista ja reiteistä on hyvin saatavilla (asiakastyytyväisyyskysely, arvosanojen 4–5 osuus)  85,0 % 88,0 % 89,05 %
Lippu- ja informaatiojärjestelmäuudistuksen (LIJ) vuosittaisen suunnitelman toteutumisaste 65,0 % 100,0 % 88,0 %
       
3. Ohjaamme liikenteen kasvun joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Joukkoliikenteen osuus moottoroidusta liikenteestä      
• Helsingin niemen rajalla aamuruuhkassa 74,0 % 74,70 % 74,38 %
• Kehä I:n tasoon ulottuvilla poikittaislinjoilla (koko vrk) 21,0 %  23,0 % 22,88 %
Kokonaismatkustajamäärä (nousut) vuositasolla 367 milj. 373 milj. 367,19 milj.
       
4. Raideliikenneverkkoon perustuva liikennejärjestelmä tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa seudun vetovoimaisuutta Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäpäätöksen keskeiset asiat on sisällytetty MAL-sopimusmenettelyyn.
HLJ 2019 -puiteohjelma on hyväksytty ja rahoituksesta sovittu.
50,0 % 100,0 % 90,0 %
       
5. Lisäämme vähäpäästöisen liikenteen osuutta joukkoliikenteessä Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Bussiliikenteen päästö- ja energiatehokkuusindeksi EU:n haitta-arvojen kautta (snt/matkkm) 0,734 0,647 0,569
       
6. Parannamme joukkoliikenteen kustannustehokkuutta ja vahvistamme koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyttä Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Lipputulot/toimintamenot -suhdeluku 49,2 %  51,0 % 54,10 %
Joukkoliikenteen tuottavuus: Joukkoliikenteen täyttöaste, painotettu keskiarvo koko alueelta 21,8 % 22,7 % 22,10 %
Matkalipun tarkastuksen tehokkuus: tarkastettujen matkustajien määrä/tarkastuspäivät 235 245 238
       
7. Kehitämme osaamistamme tavoitteellisesti ja monipuolisesti toiminnan ja tulosten parantamiseksi Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Henkilöstökysely, osaamisen kehittäminen -indeksi 3,90 4,05 3,90
       
8. Vahvistamme esimiestyön ammattimaisuutta ja henkilöstön työyhteisötaitoja Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Henkilöstökysely, työyhteisötaidot-indeksi 3,95 4,10 4,02
       
9. Teemme tuloksellista yhteistyötä työkavereiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa Tavoite (min.) Tavoite (max.)  Toteuma
Henkilöstökysely, asiakaslähtöisyys-indeksi 3,72 3,85 3,66
Henkilöstökysely, osastojen välinen yhteistyö-indeksi 3,28 3,40 3,24

   
 

4 Joukkoliikenne lukuina

Nainen bussipysäkillä

Joukkoliikenne lukuina

4. Joukkoliikenne lukuina

HSL:n liikenteessä tehtiin vuonna 2016 noin 367 miljoonaa matkaa. Käytetyin kulkuneuvo on bussi, jolla tehdään edelleen lähes puolet kaikista matkoista. Liikenne on luotettavaa, sillä yli 99 prosenttia suunnitelluista lähdöistä ajettiin.

 

Suomenlinnan lautta

Pokémon Go yllätti

Pelaajille järjestettiin lisälähtöjä Suomenlinnaan


Suomessa heinäkuussa julkaistu Pokémon Go -älypuhelinpeli veti Suomenlinnaan tavallista enemmän vierailijoita. Syyskuussa vierailijamäärä nousi lähes kesäkuukausien tasolle.

Etenkin syksyllä lautan vuorovälien pidennyttyä matkustajat odottivat lauttamatkaa satojen metrien jonoissa. Ratkaisuna ruuhkaan HSL järjesti lautalle lisälähtöjä lokakuun viikonloppuina.

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Suomenlinnassa järjestetyn Pokémon Go -tapahtuman aikana lisälähdöillä matkusti liki 29 000 henkilöä.

5 Asiakkaan matkassa

Tyttö ja kortinlukija

Asiakkaan matkassa

5. Asiakkaan matkassa

Lippuautomaatti jokaisen taskuun

HSL Mobiililippu -sovellusta pilotoitiin marraskuussa 2015 ja se julkaistiin kaikille älypuhelimille helmikuussa 2016. Maksuttomalla älypuhelinsovelluksella voi ostaa matkalipun kaikille matkustusalueille Android-, Windows Phone- ja iOS-puhelimilla. Näin saatiin jokaiselle matkustajalle lippuautomaatti taskuun.

Mobiililippu kelpaa kaikissa HSL-alueen liikennevälineissä ja se on helppo tilata ja tarkastaa. Lisäksi se on kustannustehokas tapa myydä matkalippuja, sillä se ei vaadi lainkaan rahan käsittelyä.

Vuoden alussa mobiililippu oli saman hintainen kuin kuljettajalta tai konduktööriltä ostettava kertalippu. Elokuussa mobiililipun hintaa laskettiin kymmenen prosenttia perinteistä lippua edullisemmaksi. Vuoden lopussa käynnistettiin pilotti, jossa mobiililipun voi maksaa maksukorteilla.

Mobiililippu sai heti suuren suosion. Marraskuussa Messukeskuksessa järjestetyssä teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa mobiililippu palkittiin Paras Mobiilipalvelu 2016 -kilpailussa. Kilpailussa oli mukana 142 palvelua.

Vuoden 2016 lopussa mobiililippu-sovellus oli ladattu 250 000 puhelimeen, ja lippuja myytiin noin 52 000 viikossa. Vuoden aikana myytiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa mobiililippua.

Lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistus sujuvoittaa matkustamista ja tuo uudet kortinlukijat

HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän käyttöönotto alkoi maaliskuussa, kun uusi myyntijärjestelmä saatiin käyttöön palvelupisteissä. Uusien bussilaitteiden koekäyttö alkoi huhtikuussa, kun muutamiin Åbergin Linjan busseihin asennettiin uudet matkakortinlukijat, seuraavan pysäkin näyttö sekä kuljettajan infopääte ja lipunmyyntilaite.

Myös metrolaitureille, raitiovaunuihin ja Flirt-juniin saatiin ensimmäiset uudet kortinlukijat huhti–toukokuun vaihteessa. Uuden lukijan käyttöä on voinut harjoitella HSL:n nettisivuilla. Kaikkiaan uusi laitteisto asennetaan 1 500 HSL-alueen bussiin, raitiovaunuun ja junaan. Vuoden lopussa laitteista oli asennettu noin kolmasosa. Laitteiden asennus jatkuu vielä alkuvuoden 2017, ja valmista pitäisi olla kesään mennessä.

Uusi kortinlukija on kerännyt runsaasti palautetta, sekä myönteistä että kielteistä. HSL on kuunnellut palautetta tarkalla korvalla ja ryhtynyt selvittämään, voisiko lukijan käyttöliittymää vielä viilata asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Työtä tehdään palvelumuotoilun keinoin tavoitteena mahdollisimman sujuva käyttökokemus. Uutta käyttöliittymää testataan kevään aikana asiakkaiden kanssa.

Uudet laitteet ovat osa laajaa lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistusta, joka tarjoaa sekä asiakkaille että HSL:lle reaaliaikaista tietoa joukkoliikenteestä. Uusi järjestelmä helpottaa asiakkaiden arkea ja varmistaa sujuvan ja turvallisen matkustamisen poikkeustilanteessakin. Matkustajat saavat reaaliaikaista tietoa aikatauluista sekä mahdollisista viivästyksistä pysäkkinäytöiltä, uudesta Reittioppaasta ja muista sähköisistä aikataulupalveluista. Lisäksi busseissa ja raitiovaunuissa otetaan käyttöön pysäkkikuulutukset.

Kuljettajien työtä helpottaa omalla infopäätteellä näkyvä reittikartta ja turvallisuutta parantaa viestintäyhteys varikoille. Uudistuksen myötä bussien ja raitiovaunujen matkaa nopeuttavat liikennevaloetuudet tulevat käyttöön koko HSL:n bussi- ja raitiovaunuliikenteessä.

 

Reittioppaasta reaaliaikainen mobiiliopas kaupunkiin

Vuonna 2016 HSL uudisti suositun Reittiopaan älypuhelinpalveluksi. Täysin uuden ulkoasun ja toimintojen lisäksi palvelu tarjoaa myös reaaliaikaista liikennetietoa.

Uusi Reittiopas yhdistää kaikki kulkumuodot metrosta busseihin ja kaupunkipyöriin ja tarjoaa matkustajalle yhdellä silmäyksellä tietoa lähistön liikenteestä. Se osaa kertoa muun muassa lähimpien pysäkkien lähdöt ja kaupunkipyörien saatavuuden. Uusi Reittiopas perustuu HSL:n uuden informaatiojärjestelmän tarjoamaan reaaliaikaiseen tietoon, jonka avulla se etsii matkustajille nopean ja häiriöttömän reitin.

Reittiopas suunniteltiin palvelemaan erityisen hyvin kaupungilla liikkuvia mobiilikäyttäjiä, ja se toimii hyvin kaikilla päätelaitteilla. Uudistustyötä tehtiin yhdessä Liikenneviraston kanssa.

Uudistus tehtiin avoimen datan, avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin periaatteilla. Uudesta Reittioppaasta ei aiheudu lisenssikustannuksia. Kuka tahansa voi ottaa Reittioppaan lähdekoodin käyttöönsä kehittäessään uusia digitaalisia liikkumisen palveluita. Reittiopas houkuttelikin myös kansainvälisiä toimijoita mukaan digipalveluiden kehittämiseen, ja alusta otettiin käyttöön muun muassa Norjassa.

Toukokuussa HSL järjesti yhdessä Liikenneviraston ja Helsinki Think Companyn kanssa avoimen Reittiopas-hackathonin eli koodaustapahtuman. Hackathonissa 50 datasta, liikenteestä ja uudesta Reittioppaasta innostunutta osallistujaa kehitti viikonlopun ajan uusia Reittioppaaseen perustuvia digipalveluita. Hackathonin molemmat pääpalkinnot voitti viiden opiskelijanaisen kehittämä Stop 2.0 -palvelu, joka auttaa muun muassa näkövammaisia pysäyttämään oikean bussin tai jopa sytyttää bussin stop-valon automaattisesti oikean pysäkin kohdalla. Kunniamaininnan sai Tram Challenge -mobiilipeli, jossa pelaajien tarkoituksena on käydä kaikilla Helsingin ratikkapysäkeillä mahdollisimman nopeasti.

Kesäkuun puolivälissä HSL julkaisi Reittioppaan kokeiluversion osoitteessa beta.reittiopas.fi. Uudistettu Reittiopas otettiin käyttöön helmikuussa 2017.

Välkky nousee sähköbussiin

Välkky kulkee HSL:n mukana

Uusi maskotti sai nimen yleisöäänestyksessä


Olipa kerran pieni, sininen olento, joka löytyi metallisesta kapselista metsän laidalta. Olento toimitettiin bussivarikolle, jonne se kotiutui välittömästi. Ei mennyt aikaakaan, kun hahmo osoitti ennenäkemätöntä mielikuvitusta keksiessään ratkaisuja liikennöinnin pulmiin.

Kyseessä on keväällä 2016 esitelty HSL:n uusi maskotti, Välkky. Yleisöäänestyksessä löytynyt nimi sopii oivaltavalle ja kekseliäälle tyypille, jolla on lisäksi kova tarve käyttää pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Välkky näkyy HSL:n tapahtumissa, kulkee joukkoliikenteessä ja seikkailee Facebookissa.

Viisaampaa liikkumista työmatkoille

Vuonna 2016 toteutettiin kaksi kokeiluhanketta, joilla edistettiin uusia liikkumisrutiineja työmatkaliikenteeseen. Kokeiluissa houkuteltiin työmatka-autoilijoita kokeilemaan joukkoliikennettä ja pyörää sekä kartoitettiin sähköpyöräilyn mahdollisuuksia. Työmatkaliikenteen valinnoilla yritykset voivat saavuttaa kustannussäästöjä, vähentää päästöjä ja lisätä hyvinvointia.

Kokeiluhankkeissa kannustettiin autoilijoita kokeilemaan uusia työmatkamuotoja. HSL tarjosi kokeilijoille maksuttomat matkakortit ja työnantajat muutaman kokeilupyörän.  Molemmissa hankkeissa saatiin hyviä kokemuksia. Sähköpyöräilykokeiluun osallistuneet kertoivat innostuneensa sähköpyöräilyn vauhdin hurmasta ja ulkona tehdyn matkan ilosta.

Vuoden päätteeksi HSL jakoi kolmannen kerran Työpaikka, joka liikuttaa -sertifikaatit viisaaseen liikkumiseen sitoutuneille työnantajille. Sertifikaatin pääsivät paikan päälle vastaanottamaan Enfo Oyj, Newsec Asset Management Oy, Talokeskus Yhtiöt Oy, Kantar TNS Oy, Valpastin Oy ja Vaisala Oyj. Viisaaseen liikkumiseen on tähän mennessä sitoutunut Helsingin seudulla yhteensä 26 työnantajaa. Sertifikaatin saamisen edellytyksenä on, että työpaikalla on tehty työmatkojen kartoitus HSL:n Työmatkalaskurilla tai vastaavalla sekä sen pohjalta viisaan liikkumisen toimenpidesuunnitelma.

Ripeä toiminta takasi länsimetroa korvaavan bussiliikenteen

Helsingin ja Etelä-Espoon yhdistävän länsimetron oli tarkoitus aloittaa liikennöinti elokuussa 2016. Länsimetro muuttaa laajasti eri bussilinjojen reittejä. Jatkossa Etelä-Espoon bussit kulkevat pääasiassa syöttöliikenteenä metroasemille, ja myös Lauttasaaressa siirrytään liityntäliikenteeseen.

Alkuvuoden ajan HSL valmistautui metron liikennöinnin aloittamiseen ja sen aiheuttamiin liikennemuutoksiin. HSL:n asiantuntijat päivittivät matkustajainformaatiota, suunnittelivat muutosviestintää ja markkinointia sekä osallistuivat lukuisiin asiakastilaisuuksiin, joissa kerrottiin uudistuksesta.

Kesäkuussa Länsimetro Oy ilmoitti länsimetron käyttöönoton viivästyvän. HSL käynnisti välittömästi metroa korvaavan bussiliikenteen suunnittelun. Tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman sujuva liikenne.

HSL neuvotteli liikennöitsijöiden kanssa sopimukset, joiden mukaan Etelä-Espoon ja Lauttasaaren suunnassa päästiin jatkamaan pääosin aikaisemman kaltaisella bussiliikenteellä elokuun jälkeenkin. Lisäksi HSL päivitti matkustajainformaatiota uuden tilanteen mukaiseksi.

Kesäkuussa HSL ja HKL jatkoivat metron tiheän vuorovälin kokeiluja suunnitelmien mukaisesti.  Elokuussa metroliikenne siirtyi ruuhka-aikoina entistä tiheämpään 2,5 minuutin vuoroväliin.

Lokakuussa Länsimetro Oy kertoi, ettei länsimetro kulje vielä vuonna 2016.

Lähijunaliikenne uudelle aikakaudelle

HSL ja VR allekirjoittivat maaliskuussa sopimuksen, jonka myötä käynnistettiin lähijunaliikenteen kilpailutuksen jatkovalmistelut. Vanhat VR:n lähijunat poistuvat liikenteestä kesään 2017 mennessä, jolloin uudet violetit Flirt-junat on saatu käyttöön.

Vuoteen 2021 kestävän sopimuskauden aikana VR uudistaa toimintojaan siten, että myös muiden junaliikennöitsijöiden tulo Helsingin seudun lähiliikenteeseen on mahdollista. Uusi sopimus vahvistaa HSL:n roolia liikenteen järjestävänä viranomaisena. Sopimus tuo yli 30 miljoonan euron säästöt siirtymävaiheen aikana.

HSL ja VR tekevät yhteistyötä liikenteen suunnittelussa ja ratakapasiteetin tilaamisessa. Siirtymäkauden ajan VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja junien kunnossapidosta.

Tavoitteena on, että HSL:n hallitus voi päättää lähijunaliikenteen tarjouskilpailumenettelyn käynnistämisestä, toteutusmallista ja aikataulusta vuosien 2017–2018 vaihteessa.

6 Kestävästi kaupungissa

Kaupunkipyörä

Kestävästi kaupungissa

6. Kestävästi kaupungissa

Kaupunkipyörät polkaistiin liikenteeseen

Vuosien valmistelun jälkeen 500 ensimmäistä kaupunkipyörää rullasi Helsingin kaduille toukokuussa. Keltaiset polkupyörät on tarkoitettu kaikille Helsingissä liikkuville. Ne täydentävät joukkoliikennepalveluja, nopeuttavat matkaa ja tuovat terveyshyötyjä. Tavoitteena onkin innostaa yhä useampi arkipyöräilemään.

Joulukuussa 2015 solmitun sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL vastaa kaupunkipyöräpalvelusta ja CityBike Finland toteuttaa sen. HSL vastaa pyörien markkinoinnista ja verkkopalveluista, kuten käyttäjäksi rekisteröitymisestä sekä pyörien saatavuustiedoista ja reitityksestä osaksi Reittiopasta. Kaupunkipyörien pääsponsoriksi lähti HOK-Elannon Alepa-ketju.

Kaupunkipyörien käyttäjät rekisteröityvät ensin HSL:n nettisivuilla. Sen jälkeen pyörän saa käyttöönsä telineestä näyttämällä matkakorttia ja näppäilemällä PIN-koodin tai käyttämällä henkilökohtaista pyöräilijätunnusta ja PIN-koodia. Viidellä asemalla on maksupääte, josta pyörän saa käyttöönsä maksukortilla ilman ennakkorekisteröitymistä.

Pyörät saavuttivat heti suuren suosion. Kaupunkipyörillä tehtiin keskimäärin viidestä kuuteen matkaa päivässä pyörää kohden. Koko vuonna pyörillä ajettiin yhteensä yli 700 000 kilometriä. HSL:n teettämän asiakaskyselyn mukaan kaupunkipyöristä tuli osa kaupunkilaisten arjen liikkumista, ja ne helpottivat ja nopeuttivat matkantekoa.

Elokuussa Art Goes Kapakka -kaupunkifestivaali myönsi Helsinki hauskemmaksi -palkinnon kaupunkipyörille. Syyskuussa kaupunkipyörät voittivat Helsingin kaupungin ja Forum Virium Helsingin Smart City teko -palkinnon. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen Yksi elämä -terveystalkoot palkitsi pyörät Terveystalkoot-palkinnolla.

Kotimaiset sähköbussit lähtivät liikenteeseen

Vuodenvaihteessa 2015–2016 HSL tilasi pääkaupunkiseudun liikenteeseen 12 suomalaisen Linkker Oy:n valmistamaa sähköbussia. Noin 40 matkustajaa kuljettavat bussit aloittivat liikennöinnin Espoon linjalla 11 ja Helsingin linjoilla 23 ja 55.

Sähköbusseja varten rakennettiin pikalatauspisteet linjan 55 päätepysäkille Koskelaan ja linjan 23 päätepysäkille Ruskeasuolle. Linjan 11 päätepysäkille Tapiolaan pikalatauspiste oli rakennettu jo aikaisemmin. Näiden lisäksi aloitettiin latauspisteiden rakentaminen Helsinkiin Rautatientorille, Hakaniemeen sekä Malminkartanoon.

Linkkerin bussit ovat Suomen ensimmäisiä pikaladattavia sähköllä kulkevia busseja, ja ne voidaan ladata muutamassa minuutissa päätepysäkillä matkustajien noustessa kyytiin. Kevyt alumiininen sähköbussi kuluttaa energiaa huomattavasti perinteistä dieselbussia vähemmän.

HSL:n sähköbusseja hyödynnettiin myös VTT:n ePeli- ja Living Lab Bus -hankkeissa kehitys- ja kokeilualustoina. ePeli-hanke testasi pikalatausasemia sekä sähköbussien käyttöä kaupunkiliikenteessä. Living Lab Bus -hankkeessa busseissa testattiin käyttäjälähtöisiä älykkäitä palveluita ja teknologioita aina käyttäjärajapinnoista ja matkustajapalveluista sensoreihin ja liikenneoperaattorien ratkaisuihin.

Tiemaksuselvityksen tulokset valmistuivat

Maaliskuussa valmistui HSL:n johdolla tehty Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvitys. Selvityksessä tutkittiin Helsingin seudun ajoneuvoliikenteen hinnoittelumalleja. Lisäksi selvitettiin, miten tiemaksut vaikuttaisivat Helsingin seudun ihmisten arkeen sekä alueen liikennejärjestelmään, ympäristöön, kasvuun ja kilpailukykyyn.

Tiemaksuja maksaisi noin viidesosa seudun aamuruuhkan matkustajista. Jos tiemaksuilla kerättäisiin 80 miljoonaa euroa vuodessa, maksaisi työmatka-autoilija keskimäärin 340 euroa tiemaksua vuodessa.

Tiemaksujen vaikutukset selvityksen mukaan

  • tukevat alueen kehitystavoitteita
  • vähentävät ruuhkia
  • kasvattavat kestävien kulkumuotojen osuutta 4 prosenttiyksikköä
  • vähentävät liikenteen päästöjä 5 %
  • tiivistävät kaupunkirakennetta

Tiemaksujen vaikutukset ovat kuitenkin alueriippuvaisia.  Selvityksen mukaan maksut pitäisi suunnitella siten, etteivät ne rasita kohtuuttomasti yksittäisiä tienkäyttäjiä.

Selvityksen lähtökohtana on ollut, että tiemaksut käytetään Helsingin seudun liikennejärjestelmän hyväksi, eivätkä ne saisi vähentää valtion rahoitusta seudulle. Tiemaksumallia varten vaadittaisiin lainsäädäntöuudistus. Selvitystä varten tehtiin teknillistoiminnallinen vertailu erilaisista tiemaksumalleista ja niiden vaikutuksista.

Vähäpäästöisempää liikennettä

HSL:n tavoitteena on päästötön joukkoliikenne vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi HSL kannustaa liikennöitsijöitä vähentämään joukkoliikenteen päästöjä.

Vuonna 2016 HSL teki päätöksen maksaa neljälle bussiyhtiölle yhteensä lähes miljoonan euron ympäristöbonukset biopolttoaineiden käytöstä.

HSL:n ympäristöbonuksia maksettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2013, ja suuri osa bonuksista on mennyt kestävästi tuotetun biodieselin ja biokaasun käytön edistämiseen bussien polttoaineena. HSL myöntää ympäristöbonukset tarjouskilpailun perusteella niille bussiliikennöitsijöille, jotka onnistuvat alentamaan hiilidioksidipäästöjä ja haitallisia lähipäästöjä, kuten pienhiukkasia ja typen oksideja. Päästöjen vähennystavoitteet saavutettiin hyvin vuonna 2016.

HSL ja VTT ovat vuodesta 2013 alkaen tehneet yhteistyötä Älykäs vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne TransSmart -ohjelmassa. Yhteistyö jatkuu vuosina 2017–2019 toteutettavissa ympäristöhankkeissa.

Yhteistyö VTT:n kanssa tukee erinomaisesti HSL:n tavoitetta vähentää hiilidioksidi- ja lähipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta, sillä VTT:llä on laajaa liikenteen ympäristövaikutusten, ajoneuvotekniikan ja älyliikenteen tutkimusosaamista.

Ämpärikampanja

Ämpäreillä uusia matkustajia

Kampanja houkutteli 20 000 uutta matkakorttiasiakasta.


Marraskuun matkakorttikampanja toi Helsingin seudulle lähes 20 000 uutta matkakortin tilaajaa. HSL jakoi matkakortin käyttäjille tuhansia vihreitä ämpäreitä Dixin, Sellon ja Kampin kauppakeskuksissa. Samalla HSL tarjosi kortittomille mahdollisuutta kokeilla matkakorttia maksutta. Kortiton saattoi tilata HSL:n verkkosivuilta matkakortin, johon oli ladattu valmiiksi kahden viikon kokeilujakso.

Kampanjan aikana tehdyistä matkakorttitilauksista kaksi viidennestä tuli Helsingistä, viidennes Espoosta ja viidennes Vantaalta. Loput kortit tilattiin muista HSL-kunnista: Keravalta, Sipoosta, Kirkkonummelta ja Kauniaisista.

Väkilukuun suhteutettuna eniten maksuttomia matkakortteja tilasivat keravalaiset: 2,7 prosenttia kuntalaisista haluaa kokeilla HSL:n matkakorttia.
 

7 Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Raitiovaunu Helsingin keskustassa

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

7. Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Päätöksiä kaupunkiseudun kehittämiseksi

Vuonna 2016 tehtiin useita päätöksiä, jotka tukevat HSL:n strategista tavoitetta viihtyisästä ja tiiviistä kaupunkirakenteesta.

HSL:n tavoitteena on tehdä Helsingin seudusta yksi Euroopan parhaista joukkoliikenteen järjestäjistä ja kehittäjistä. Seutu kasvaa kovaa vauhtia. HSL:n tarkoituksena on ohjata liikenteen kasvu kestäviin kulkumuotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Raide-Jokeri lukeutuu vuoden merkittävimpiin joukkoliikennepäätöksiin. Runkolinja 550 päätettiin muuttaa pikaraitiotielinjaksi. Kyseessä on HSL-alueen suosituin bussilinja, joka on ruuhka-aikoina kapasiteettinsa ylärajoilla. HSL on kannattanut linjan nostamista raiteille kapasiteetin kasvattamiseksi.

Toukokuussa HSL:n hallitus antoi lausunnon Helsingin kaupunginhallitukselle Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta. Lausunnossa HSL korosti hankkeen tärkeyttä.  Hankesuunnitelma hyväksyttiin Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa kesäkuussa. Kesäkuussa myös valtio sitoutui rahoittamaan Raide-Jokeria. Elokuussa HSL ja Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL aloittivat Raide-Jokerin kalustohankinnan valmistelun.

Helsingin kaupungin uusi yleiskaava hyväksyttiin Helsingin valtuustossa lokakuussa. HSL tuki uutta kaavaa. Sen tavoitteena on kaupunki, jossa joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat tärkeässä roolissa. HSL kuitenkin korosti, että yleiskaavan sisältämien kaupunkibulevardien kehityksessä tulee ottaa huomioon seudullinen bussiliikenne.

HSL, Helsingin seudun kunnat ja valtio solmivat kesäkuussa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosille 2016–2019. Sopimuksessa valtio sitoutui muun muassa Raide-Jokerin ja Klaukkalan ohikulkutien rahoittamiseen, liityntäpysäköinnin edistämiseen sekä Pisara-radan ajoituksen tarkentamiseen. Myös tiemaksun valmistelua päätettiin jatkaa.

Lokakuussa Helsingin seudun 14 kuntaa aloittivat seudun uuden MAL-suunnitelman valmistelun. Suunnitelma laaditaan nyt ensimmäistä kertaa asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteisenä. HSL:n hallitus hyväksyi puiteohjelman joulukuussa. Se kertoo, miten MAL-suunnittelukierros toteutetaan ja mitkä ovat sen tärkeimmät aiheet. Yhteistyön tarkoituksena on turvata Helsingin seudun kansainvälinen kilpailukyky alueen kasvaessa.

Sopimus matkaketjuyhteistyöstä

HSL:n hallitus hyväksyi marraskuussa sopimusmallin, jolla HSL ja MaaS-toimijat voivat sopia yhteistyöstä. MaaS-ajattelun (Mobility as a Service, liikkuminen palveluna) perustana on erilaisten matkojen ja kulkumuotojen yhdistely palveluntarjoajasta riippumatta. Digitaalisuus on palvelun ydin ja palvelusta maksetaan yhdellä sovelluksella.

Liikkumista palveluna tarjoava yritys voi integroida HSL:n mobiilikertalipun omaan sovellukseensa ja osaksi palveluvalikoimaansa. Näin asiakas voi ostaa kerralla matkan, joka sisältää muiden kulkutapojen lisäksi myös Helsingin seudun joukkoliikenteen lipun.

HSL tarjoaa avoimien rajapintojen kautta maksutta joukkoliikenteen suunnitellut ja reaaliaikaiset aikataulu- ja reittitiedot sekä häiriöinformaation kaikkien toimijoiden käyttöön.

Tapio Tolmunen

HSL-alueen joukkoliikenteen vaiheet yksiin kansiin

HSL:n Tapio Tolmunen kirjoitti laajan katsauksen 1800-luvun lopulta tähän päivään.


Joulukuussa julkaistiin HSL:n tiedottajan Tapio Tolmusen toimittama laaja historia HSL-alueen joukkoliikenteen, liikennemuotojen ja infrastruktuurin kehityksestä 1800-luvun lopulta nykypäivään.

Nimen ”Viisi minuuttia seuraavaan lähtöön” saanut 650-sivuinen teos kertoo monta liikuttavaa tarinaa, kuten millaista oli kyyti Helsingin seudun ensimmäisellä bussilinjalla vuonna 1907 tai mitä espoolaiset miettivät metrosta 1980-luvulla ja keravalaiset kaupunkiradasta vuonna 2004.

Historiaa varten haastateltiin useita joukkoliikenteen kanssa työskennelleitä henkilöitä sekä matkustajia. Kirjassa on yli neljäsataa valokuvaa.

Teos tuli joulukuussa myyntiin HSL:n verkkokauppaan.

8 Henkilöstö

Matkalipuntarkastajia

Henkilöstö

8. Henkilöstö

Uudella organisaatiolla uusiin haasteisiin

HSL:ssä valmisteltiin organisaatiouudistusta, joka tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on vahvistaa osaamista ja yhteistyötä sekä vastata muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Organisaatiouudistuksella vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja tuodaan digitaaliset palvelut kiinteäksi osaksi koko organisaation toimintaa.

Asiakasosaaminen, myynti ja markkinointi keskitettiin uudelle Asiakkuus ja myynti -osastolle. Sen tehtävänä on parantaa ymmärrystä asiakkaan tarpeista ja hyödyntää sitä palveluiden suunnittelussa ja tilaamisessa. Tietotekniikka ja teknologiaratkaisut yhdistettiin yhdelle osastolle. Uusi teknologiaratkaisut-osasto kehittää, tuottaa ja hankkii eri osastojen tarvitsemat ja tilaamat digitaaliset ratkaisut ja palvelut.

Samoin joukkoliikenteen suunnittelun ja hankinnan osaajat muodostavat yhden osaston. Tutkimustoiminta, niin pitkän kuin lyhyen aikavälin, kootaan yhdelle osastolle.

Uudessa organisaatiossa on viisi osastoa:

Organisaatiokaavio

HSL työllistäjänä

Vuoden 2016 päättyessä HSL:ssä oli 373 työntekijää. Suurimmat henkilöstöryhmämme työskentelevät joukkoliikenteen suunnittelun, tutkimuksen ja tietojärjestelmien asiantuntijatehtävissä tai matkalippujen tarkastukseen liittyvissä tehtävissä.

HSL:n henkilöstö

 

Henkilöstö on innostunut työstään

Syksyllä tehdyn henkilöstökyselyn perusteella henkilöstön työtyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla, kaikkien kysymysten keskiarvo oli 3,81. Muutokset edelliseen vuoteen olivat pieniä.

Henkilöstöstä 70 % on innostunut työstään, ja 78 % suosittelisi HSL:ää työpaikkana. Tulos oli selkeästi parantunut edellisestä vuodesta (73 %).

Työntekijöiden mielestä vahvuuksia HSL:ssä ovat oma työ ja yhteistyö lähimpien työkavereiden kanssa. Näitä molempia arvioitiin vielä edellisvuottakin positiivisemmin. Aiempaa myönteisemmin arvioitiin myös oman työryhmän toimivuutta, ryhmän tehtävien selkeyttä sekä toiminnan sujuvuutta ja töiden jakautumista.

Toiminnan asiakaslähtöisyydestä annettiin kriittisempää palautetta kuin edellisenä vuonna. Palautteen perusteella asiakaskokemuksen määrittelyssä organisaatiotasolla ja selkeiden toimintatapojen tuottamisessa on vielä parannettavaa.

Kriittisimmän palautteen henkilöstö antoi organisaation toimivuudelle koko HSL:n tasolla.  Yhteistyö osastojen kesken tavoitteiden saavuttamiseksi ja tiedon jakaminen saivat koko kyselyn alhaisimpia arvioita.

HSL selvittää henkilöstön työtyytyväisyyttä vuosittain. Syksyllä 2016 kyselyyn vastasi 83 % henkilöstöstä.

Tulokset osa-alueittain (asteikko 1–5) 2016 2015
Kokonaisindeksi 3,81 3,83 *
Yhteistyö 4,01 3,99
Oma työ  3,97 3,94
Työnantajan arviointi  3,84 3,88
Johtaminen ja esimiestyö  3,84 3,86
Organisaation toimivuus: oma työyksikkö 3,85 3,77
Asiakaslähtöisyys  3,66 3,72
Organisaation toimivuus: HSL-taso  3,25 3,30

* Vuoden 2015 kokonaisindeksi ei vertailtavuuden takia sisällä kyselyn uusia, asiakaslähtöisyyttä mittaavia kysymyksiä.

Viesti kulkee Rinkelissä

Tammikuussa julkistettiin HSL:n uudistunut intranet. Rinkeli-intra tarjoaa HSL:n henkilöstölle paitsi laajan tietopaketin myös uuden alustan vuorovaikutukseen. Sisäistä viestintää siirretään kovaa vauhtia sähköpostista Rinkeliin. Uusi intra auttaa lisäämään viestinnän avoimuutta ja helpottaa tiedon ja osaamisen jakamista yli osastorajojen.

Rinkeliin voidaan perustaa myös sähköisiä työtiloja tiedostojen jakamista ja yhdessä työstämistä varten. Työtilat ovat tehokas tapa jakaa tietoa HSL:ssä käynnissä olevista projekteista ja osastoilla työn alla olevista asioista.

9 Talous

Asiakas maksaa bussissa

Talous

9. Talouskatsaus

Ylijäämäisen tuloksen taustalla matkustajamäärien kasvu ja odotettua pienemmät liikennöintikustannukset

HSL:n vuoden 2016 tulos oli 18,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulosta paransivat paitsi kasvaneet matkustajamäärät myös odotettua matalammat polttoaineiden hinnat, yhä alhaisina säilyneet korot sekä maltilliset palkkaratkaisut.

Toimintatulot vuonna 2016

  • Yhteensä 641,7 miljoonaa euroa, ylittivät muutetun talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla (1,7 %)
  • Toimintatuloista 51,6 % oli lipputuloja ja 45,8 % kuntaosuuksia. Loput tulot koostuivat mm. valtion tuista ja tarkastusmaksutuloista.
  • Lipputulot olivat yhteensä 331,4 miljoonaa euroa. Ne ylittivät talousarvion 9,5 miljoonalla eurolla (2,9 %) ja kasvoivat edellisestä vuodesta 8,0 %. Lipputuloilla katettiin 54,0 % HSL:n toimintamenoista.
  • Kuntaosuudet olivat yhteensä 293,8 miljoonaa euroa.
  • Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 4,7 miljoonaa euroa.
  • Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,6 miljoonaa euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 1,8 miljoonaa euroa.

Toimintamenot vuonna 2016

  • Yhteensä 613,7 miljoonaa euroa, 40,5 miljoona euroa talousarviota pienemmät.
  • Toimintamenoista 586,2 miljoonaa euroa (95,5 %) oli palvelujen ostomenoja.
  • Liikennöinnistä maksettavat operointikustannukset olivat yhteensä 476,8 miljoonaa euroa eli 77,7 % HSL:n toimintamenoista.
  • Maltilliset palkkaratkaisut sekä poltto- ja voiteluaineiden ja muun energian hintojen halpeneminen johtivat siihen, että kustannustason muutos säilyi edelleen keskimäärin negatiivisena.
  • Investointimenot olivat yhteensä 17,0 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 29,8 miljoonalla eurolla (63,7 %). Tämä johtuu pääosin siirtyvistä lippu- ja informaatiojärjestelmän hankkeista.

Joukkoliikenteen vakaa rahoitus on tärkeää. Noin puolet HSL:n joukkoliikenteen kustannuksista katetaan lipputuloilla. HSL:n jäsenkunnat maksavat HSL:n menot kuntaosuuksina siltä osin, kun niitä ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuuksina voidaan kattaa korkeintaan puolet kustannuksista.

Nykyisin tuen ja lipputulojen suhde on melko hyvä, ja se on tehnyt mahdolliseksi kehittää joukkoliikennettä kasvavalla seudulla. Tuki painottuu kausi- ja arvolippuihin, eli siitä hyötyvät erityisesti paljon joukkoliikennettä käyttävät seudun asukkaat.

HSL:n matkalippujen hintoihin kohdistuu kuitenkin korotuspaineita tulevina vuosina. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan yli 15 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. Erityisesti Kehärata ja valmistumassa oleva länsimetro kasvattavat infrakustannuksia. Samoin HSL:n ja kuntien talouteen vaikuttaa talouden yleinen kehitys. Yhdessä merkittävien infrainvestointien kanssa tämä tuo paineita tuleville vuosille korottaa lippujen hintoja yleistä kustannustason nousua enemmän.

10 Hallituksen tervehdys

Metro sillalla

Hallituksen tervehdys

10. Hallituksen tervehdys

Yksilöllisen joukkoliikenteen asialla

HSL:n katse on tulevaisuudessa. Laajalla toimialueella asuu vuonna 2030 lähes 1,7 miljoonaa henkilöä. Työ, opiskelu ja vapaa-ajan harrastukset tuovat matkustajia tuntuvasti lisää. Digitaalisten palveluiden ja kehittyvän muun tekniikan myötä joukkoliikenne on entistä joustavampi, turvallisempi ja ekologisempi kulkumuoto kaupungissa.

HSL:n tehtävä on kehittää liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä asiakkaiden tarpeisiin. Voimakkaasti kehittyvä digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia. Koko liikennejärjestelmä rakentuu tulevaisuudessa entistä enemmän käyttäjä- ja palvelulähtöisesti.

Esimerkiksi robottiautoissa on kiinnostavia mahdollisuuksia niin sujuvan liikenteen, ympäristöystävällisyyden kuin paremman palvelun näkökulmista. Uskon joukkoliikenteen kehittyvän nykyistä kohdennetummaksi palveluksi, jossa liikkuu sujuvasti myös osittain tai kokonaan automaattiohjattuja, päästöttömiä pieniä kuljetusyksiköitä.

Tuohon on toki matkaa, mutta tietä kartoitetaan jo. Reittiopas kehittyy yhä monipuolisemmaksi ja käyttäjälähtöisemmäksi. HSL on ollut mukana niin Kutsuplussan kuin robottiautojen kokeiluissa ja nyt Maas (Mobility as a Service) -yhteistyön myötä esimerkiksi HSL:n mobiilikertalippu tulee mahdolliseksi ostaa osana laajempaa matkaketjua.

Kannustankin jatkamaan ennakkoluulottomia kokeiluja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Julkisena toimijana HSL:llä on riittävän kokoinen ”alusta”, jolla yritykset voivat kokeilla ja testata uusia ratkaisuja ja edesauttaa vientiä maailmalle.

Samalla HSL:n omistus- ja rahoituspohja määrittää toiminnan painotuksia. HSL on toimialueensa kuntien omistama ja kunnat tukevat jokaisen matkan kustannuksia 50 prosentilla. HSL:n haasteena on kehittää avoimia liikkumisen palveluita ja samalla huolehtia, että verovarat hyödyttävät ennen kaikkea oman alueen asukkaita ja elinkeinoelämää.

Kaiken liikenteen tinkimätön lähtökohta on turvallisuus. Digitaaliset palvelut, kuten paikantaminen, sensorit, liikenteenohjaus ja asiakkaiden tarpeiden kuuleminen luovat turvallista pohjaa tulevaisuuden joukkoliikenteelle.

Risto Rautava
HSL:n hallituksen puheenjohtaja

Risto Rautava

HSL:n hallitus 2016

HSL:n hallituksessa on 14 jäsentä eli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä. Näillä kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen paikkajako määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaan.

Jäsen Henkilökohtainen varajäsen
Risto Rautava (KOK/Helsinki), pj. Harri Nikander (KOK/ Kerava)
Hennariikka Andersson (KOK/Helsinki) Aku Aarva (KOK/Helsinki)
Jaana Pelkonen (KOK/Helsinki) Sini Jokinen (KOK/Helsinki)
Janne Tähtikunnas (KOK/Espoo) Ulla Palomäki (KOK/Espoo)
Markku Weckman (KOK/Vantaa) Laura Simik (KOK/Helsinki)
Sirpa Hertell (Vihr./Espoo) vpj. Heli Halava (Vihr./Espoo)
Ville Ylikahri (Vihr./Helsinki) Jessica Karhu (Vihr./Helsinki)
Hanna Valtanen (Vihr./Vantaa) Emil Bulut (Vihr./Vantaa), 24.5.2016 alkaen
Tarja Kantola (SDP/Helsinki)  Mirva Haltia-Holmberg (SDP/Helsinki)
Hannele Kerola (SDP/Espoo) Sami Lehtonen (SDP/Espoo)
Jukka Hako (SDP/Vantaa) Markku J. Jääskeläinen, (SDP/Vantaa)
Pekka M. Sinisalo (PS/Kirkkonummi) Matti Kopra (PS/Helsinki)
Hanna Mithiku (Vas./Helsinki) Hannu Koponen (Vas./Helsinki)
Björn Månsson (RKP/ Helsinki) Christel Liljeström (RKP./Sipoo)

HSL:n tarkastuslautakunta 2016

Jäsen Henkilökohtainen varajäsen
Ilkka Malmivaara (KOK/Vantaa) pj. Heikki Hiltunen (KOK/Espoo)
Jaana Meklin (KOK/Helsinki) Hanna Laakso (KOK/Helsinki)
Kimmo Kyrölä (Vihr./Espoo) vpj. Petteri Niskanen (Vihr.Vantaa)
Juhani Turkkila (SDP/Helsinki) Hannele Halonen (SDP./Vantaa)
Saana Lehto (PS/Espoo) Kari Paunonen (PS/Espoo)

Asiantuntijat

Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo, Espoo
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Helsinki
Kaupunginjohtaja Christoffer Masar, Kauniainen
Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu, Kerava (01/–06/.2016 toimialajohtaja)
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, Kirkkonummi
Kunnanjohtaja Mikael Grannas, Sipoo
Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Vantaa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg, Kauniainen

Tilintarkastus

Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana toimi KPMG Julkihallinnon palvelut Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg.