1. Tämä on HSL

Helsingin seudun liikenne (HSL) on kuntayhtymä, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota sujuvia ja luotettavia liikkumisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin seudulla.

Kuntayhtymän jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo sekä vuoden 2018 alussa mukaan liittyneet Siuntio ja Tuusula. Vuonna 2017 HSL:n järjestämässä liikenteessä tehtiin lähes 375 miljoonaa matkaa. Toimintatulot olivat yli 657 miljoonaa euroa, joista lipputulojen osuus oli 54,4 %. HSL:ssä on 391 työntekijää.

HSL tarjoaa houkuttelevaa ja tehokasta joukkoliikennettä sekä kehittää yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa toimivaa liikkumisen kokonaisuutta. Visionsa mukaan HSL pyrkii varmistamaan seudun asukkaille sujuvan arjen ja tekemään toimialueestaan maailman toimivimman kaupunkiseudun.

HSL markkinoi ja tekee houkutteleviksi liikkumisen vaihtoehtoja, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja hyvinvointia edistäviä. Työntekijöillämme on yhteinen tavoite muuttaa liikkuminen seudulla nykyistä kestävämmäksi ja vähäpäästöisemmäksi.

HSL:n tehtävät

• HSL vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta (HLJ),
• suunnittelee ja järjestää toimialueensa joukkoliikenteen ja edistää sen toimintaedellytyksiä,
• hankkii bussi-, raitiovaunu-, metro-, lautta- ja lähijunaliikenteen palvelut,
• hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä lippujen hinnat,
• vastaa joukkoliikenteen markkinoinnista ja matkustajainformaatiosta ja
• järjestää lippujen myynnin ja vastaa matkalippujen tarkastuksesta.

2. Toimitusjohtajalta

HSL:n vuodessa 2017 korostuivat asiakaslähtöisyys, uusi strategia ja digitaalisten palveluiden kehittäminen.

Lukujen valossa HSL:n vuosi 2017 oli onnistunut. Tuloksemme oli 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta reilusti talousarviossa arvioitua parempi. Asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla (4,1). Matkustajamäärät kasvoivat yli 2 prosenttia. Lipputulot ylittivät talousarvion 4,1 prosentilla ja kasvoivat edellisestä vuodesta 7,9 prosenttia. Asiakkaiden lisäksi haluan kiittää lämpimästi koko henkilöstöämme siitä, että he ovat rakentamassa asiakkaita palvelevaa joukkoliikennettä.

Erityisesti vuodesta 2017 jäävät mieleen odotetun länsimetron onnistunut käyttöönotto, kaupunkipyörien määrän kolminkertaistuminen ja suositun mobiililipun käyttömahdollisuuksien laajennukset. Mobiilisovelluksemme on ladattu maaliskuussa 2018 jo yli 900 000 älypuhelimeen.

Samalla kun lipunmyynti lopetettiin lähijunaliikenteessä kesällä 2017, toimme asiakkaille uusia mahdollisuuksia kertalipun hankkimiseen: ennakkoon ostettavan kertalipun sekä loppuvuodesta myös mahdollisuuden ostaa lippu Helsingin pysäköintiautomaateista.

Uudistimme HSL:n strategian vuoden 2017 aikana. Strategiauudistus tehtiin yhteistyössä henkilöstön, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa muun muassa luovissa Strackathon-päivissä. Oli hienoa nähdä henkilöstön ja sidosryhmien vahva sitoutuminen HSL:n ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Strategiamme korostaa kestävää kehitystä, matkustajien sujuvaa arkea ja maailman toimivimman kaupunkiseudun kehittämistä.

Tehokas runkoverkko on yksi strategiamme painopiste. Tämä tarkoittaa, että runkoverkosto ja liityntälinjat ovat tiheään liikennöityjä ja hyvin palvelevia. Malli tuo matkaketjuihin vaihtoja, joita keskitämme esimerkiksi kaupallisten palveluiden solmupisteisiin. Parannamme myös vaihtopaikkojen turvallisuutta, valaistusta ja saavutettavuutta yhteistyössä muiden kaupunki-infran kehittäjien kanssa.

Asiakaslähtöisyys korostuu toiminnassamme. Se on strateginen painopiste ja myös vuoden takaisen organisaatiouudistuksen lähtökohta. Huomioimme asiakasnäkökulman entistä varhaisemmassa vaiheessa suunnittelua.

Olemme keränneet tietoa asiakkaiden tarpeista ja toiveista muun muassa digitaalisilla kyselyillä ja paneeleilla sekä seuraamalla entistä tarkempaa käyttäjätietoa. Asiakaslähtöinen suunnittelu näkyy muun muassa reaaliaikaisena pysäkki-informaationa ja entistä sujuvampana reittisuunnitteluna.

Uusi liikennepalvelulaki uudistaa liikkumista. Joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena avaamme rajapinnat kertalippujen ja jatkossa myös kuukausipakettien jälleenmyynnille. Olen vakuuttunut, että jatkossa matkaketjuja ostetaan yhä enemmän kokonaisuuksina.

HSL:llä on hieno asema seudun joukkoliikennepalveluiden kehittämisessä. Tavoitteenamme on visiomme mukaisesti rakentaa maailman toimivinta kaupunkiseutua.

3. Strategiamme

3.1. Uusi strategia tähtää erinomaiseen

Uudistetun vision mukaan HSL pyrkii varmistamaan seudun asukkaille sujuvan arjen ja tekemään toimialueestaan maailman toimivimman kaupunkiseudun.

HSL:n hallitus hyväksyi 12. joulukuuta HSL:n uuden strategian, sen perustehtävän, vision ja strategiset painopisteet. Ne korostavat kestävää kehitystä; ympäristöystävällisyyden ja päästöttömyyden lisäksi haemme myös taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.

Strategian keskiössä on entistä selkeämmin asiakas. HSL tavoittelee erinomaista asiakaskokemusta ja nostaa asiakkaan ja hänen tarpeensa kaiken suunnittelun ja tekemisen keskiöön.

Strategia korostaa tehokasta runkoverkkoa, joka mahdollistaa sujuvan liikkumisen. Lisäksi se painottaa jatkuvaa uudistumista ja muutosten ennakointia, aktiivista yhteistyötä sekä hyvää ja vastuullista taloudenpitoa, joka mahdollistaa kilpailukykyiset lippujen hinnat.

Uutta strategiaa on valmisteltu avoimesti ja keskustellen. Työhön on osallistunut asiakkaita, sidosryhmien edustajia ja henkilöstöä. HSL:n sisäisiä työpajoja järjestettiin hallitukselle, johtoryhmälle, esimiehille ja henkilöstölle. Marraskuussa sidosryhmien edustajat työstivät HSL:n strategiaa ”Strackathonissa” viiden joukkueen voimin. Valmistelutyön aikana kerättyjä ideoita ja palautteita on hyödynnetty laajasti strategian valmistelutyössä.

Hallituksen hyväksymää strategiaa hyödynnetään tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa. Strategiaa viimeistellään ja lopullisesti sen hyväksyy yhtymäkokous vuonna 2018.

3.2. Strategisten tavoitteiden toteutuminen 2017

Vuonna 2017 oli käytössä yhdeksän strategista tavoitetta, jotka tukevat HSL:n tehtävää ja visiota. Seurasimme niiden toteutumista toiminnastamme johdetuilla mittareilla.

4. Joukkoliikenne  lukuina

Vuonna 2017 HSL:n liikennevälineisiin noustiin 375 miljoonaa kertaa. Käytetyin kulkuneuvo on bussi, jolla tehdään edelleen lähes puolet kaikista matkoista. Liikenne on luotettavaa, sillä yli 99 prosenttia suunnitelluista lähdöistä ajettiin.

5. Asiakkaan matkassa

5.1. Länsimetro teki Espoosta metrokaupungin

Vuosia ellei vuosikymmeniä valmisteltu, rakennettu ja odotettu länsimetro Espooseen avattiin iloisissa tunnelmissa marraskuussa 2017. Länsimetro toi 14 kilometriä uutta metrolinjaa sekä kahdeksan uutta asemaa metron historian suurimmassa uudistuksessa.

Alkuvuosi 2017 länsimetroa ja sen asemia testattiin ja HKL koeajoi uutta linjaa. Samalla varmistettiin kaikkien uusien asemien esteettömyys. Kesäkuussa siirryttiin viranomaistarkistuksiin, joiden jälkeen Länsimetro Oy, HSL ja HKL päättivät yhdessä länsimetron avajaispäiväksi 18. marraskuuta.

Avajaispäivänä länsimetro aloitti liikennöinnin kello 5 Matinkylän ja Itäkeskuksen asemilta. Ensimmäisessä metrojunassa oli jo satoja innokkaita matkustajia, ja koko päivänä metroon noustiin 288 000 kertaa. Myös ensimmäisenä viikonloppuna liikenteessä oli poikkeuksellisen paljon ihmisiä.

Länsimetron avajaisia juhlittiin Matinkylän Isossa Omenassa sekä muun muassa Niittykummun, Tapiolan ja Lauttasaaren asemilla. Matinkylän avajaisissa puhuivat Espoon kaupungin, HSL:n, HKL:n ja Länsimetro Oy:n edustajat. Tapahtumassa esitettiin Länsimetro-musikaali ja muuta musiikkia, ja mukana oli myös HSL:n maskotti Välkky.

Maanantaina 20.11. länsimetrolla liikennöitiin ensimmäistä kertaa arkiaamuna ja tiheällä ruuhka-ajan vuorovälillä.
 

5.2. Reittiopas uudistui – palvelua kehitetään jatkuvasti

Reittiopas uudistui helmikuussa 2017.  Uudella Reittioppaalla on noin 150 000 päivittäistä käyttäjää, huippupäivinä jopa 200 000.

Uudistettu Reittiopas tehtiin palvelemaan erityisen hyvin mobiilikäyttäjiä, sillä kolme neljästä käyttää palvelua mobiililaitteella. Reittiopas etsii käyttäjälle nopeimman reitin perille ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja liikkua. Reittioppaasta voi seurata myös reaaliajassa HSL-alueen bussien, lähijunien, ratikoiden ja metron kulkua.

Keväällä 2017 Reittioppaaseen tulivat suursuosion saaneet kaupunkipyörät. Palvelu näyttää, montako pyörää eri asemilla on valmiina käyttöön, mitä reittiä kaupunkipyörällä kannattaa polkea ja miten pyöräilyn voi yhdistää muihin kulkumuotoihin.

Uudistetusta Reittioppaasta saatiin koko vuoden ajan käyttäjiltä paljon palautetta. Sen avulla korjattiin esimerkiksi Reittioppaan avoimeen dataan perustuvaa OpenStreetMap -kartta-aineistoa. Reittioppaan esteettömyyttä parannetiin. Reittiopasta kehitetään jatkuvasti ja uusia ominaisuuksia julkaistaan edelleen kahden viikon välein.

Reittioppaan uudistusta tehtiin yhdessä Liikenneviraston kanssa. Reittiopas perustuu Digitransit-palvelualustaan, jonka kehittämisestä vastaa HSL. Vuonna 2017 sama Digitransit-palvelu sovitettiin ja julkaistiin kymmenen muun suomalaisen kaupungin käyttöön. Mukana ovat Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu ja Turku. Reittiopas on tehty avoimen lähdekoodin ja avoimen datan periaatteilla ja avoimissa rajapinnoissa. Kuka tahansa voi ottaa lähdekoodin ja rajapinnat käyttöönsä ja kehittää uusia liikkumispalveluita.

Uuden palvelun rinnalla oli aluksi käytössä vanha Reittiopas, joka suljettiin marraskuussa 2017.
 

5.3. Pysäkkinäytöt viritettiin matkustajien taajuudelle

HSL uudisti suurten pysäkkinäyttöjen ulkoasun ja sisällön.

Pysäkkinäyttöjen uutta ilmettä testattiin muutamilla raitiovaunupysäkeillä heinä–elokuussa. Testijakson aikana matkustajilta kerättiin palautetta näytöistä ja niiden toimivuudesta. Kehitysehdotusten lisäksi uudet näytöt keräsivät kiitosta selkeydestään.

Palautteen perusteella näyttöjen toimintaa parannettiin kesän aikana. Tekstin kontrastia parannettiin ja näytöillä näkyviä tietoja lisättiin asiakkaiden toivomuksesta. Nyt aikatauluissa näkyy isommalla fontilla kaksi tai kolme seuraavaa lähtöä, jotta matkustaja näkee pysäkkiä lähestyessään, tarvitseeko hänen kiiruhtaa. Näytöillä näkyy määränpään lisäksi kauttakulkupaikka.

Uudistunut ulkoasu otettiin käyttöön kaikilla suurilla, sähköistä TFT-teknologiaa käyttävillä pysäkkinäytöillä lokakuussa 2017.

5.4. Pikapalaute toi matkustajien äänen kuuluville

HSL toi matkustajien käyttöön uuden pikapalautejärjestelmän. Helposti liikenteessä käytettävä palvelu kohdistaa palautteen suoraan oikeaan liikennevälineeseen.

Tarkoituksena on parantaa joukkoliikenteen laatua tarjoamalla matkustajille helppo ja nopea tapa antaa kiitosta hyvin sujuneesta matkasta tai palautetta esimerkiksi vioista tai palvelusta. Järjestelmä kohdentaa palautteen suoraan oikeaan liikennevälineeseen. Näin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä mahdollisimman pian, minkä ansiosta saavutetaan merkittäviä toiminnallisia etuja vanhaan palautejärjestelmään verrattuna

Pikapalautetta annetaan älypuhelimella reaaliaikaisesti suoraan liikennevälineistä ja pysäkeiltä. Matkustaja koskettaa palautetarraa älylaitteellaan tai kuvaa tarran QR-koodin, jolloin oikea palautelomake aukeaa automaattisesti. Annettu palaute saadaan raportoitua reaaliajassa.

Pikapalautejärjestelmän kokeilu aloitettiin helmikuussa muutamilla Helsingin bussilinjoilla. Kokeilu oli menestys, ja yli 60 % järjestelmän kautta annetusta palautteesta oli positiivista.

Pikapalautejärjestelmä laajennettiin kesällä kaupunkipyöriin ja syksyn aikana raitiovaunuihin, raitiovaunupysäkeille, metroliikenteeseen ja länsimetron uusille asemille.

5.5. Mobiililippu päivitettiin ajan tasalle

HSL:n suosittu mobiililippusovellus uudistui vuoden aikana, ja vuoden päättyessä sovelluksella oli yli 700 000 käyttäjää.

Maaliskuussa mobiililippusovellukseen tuotiin maksutavoiksi pankki- ja luottokortit. Niiden ohella toimii myös aiemmin käytössä ollut mobiilimaksu, joka veloitetaan puhelinlaskulla.

Syyskuussa sovellukseen tulivat myyntiin kertalippujen lisäksi vuorokausiliput kaikille vyöhykkeille. Päivityksen myötä lipun pystyy ostamaan myös etukäteen. Vuoden lopussa mobiililippuvalikoimaan tulivat 7–16-vuotiaiden lastenliput.

Vuoden lopulla HSL ilmoitti, että mobiilisovelluksen kautta ostettavien lippujen hinnat laskevat vuoden 2018 alusta 25 prosenttia. Myöhemmin valikoimaan tulevat myös jatkuva tilaus, opiskelijaliput, kausilippu ja uusia maksutapoja.

5.6. Uusia mahdollisuuksia lipun ostamiseen

Uusilla myyntipaikoilla ja -kanavilla lipun ostaminen on entistä helpompaa ja sujuvampaa. Samalla muutamia vanhoja lipunmyyntikanavia suljettiin.

Kesällä lipunmyynti lähijunissa lopetettiin. Muutoksen myötä konduktöörit ehtivät paremmin palvelemaan kaikkia asiakkaita junan kaikissa vaunuissa. Uudistus koski HSL-alueen junia ja VR:n lähijunia. Muutoksen tueksi HSL toi lisää lipunmyyntiautomaatteja juna-asemille, ja elokuussa lipunmyyjät myivät lippuja ja opastivat matkustajia asemalaitureilla vilkkaimpina matkustusaikoina.

Kesäkuussa HSL toi myyntiin ennakkoon ostettavat kertaliput. Niitä myydään kaikissa lipunmyyntipisteissä. Ennakkolippuja voi ostaa etukäteen ja käyttää sitten tarpeen tullen.

Syksyllä HSL sujuvoitti laivamatkustajien kulkua satamasta kaupungille solmimalla yhteistyösopimukset Eckerö Linen sekä Tallinkin kanssa. Yhteistyön myötä HSL:n lipun voi ostaa etukäteen Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevilta risteilyaluksilta.

Matkalipun voi ostaa myös pysäköintiautomaatista. Palvelun piirissä ovat ne Helsingin noin neljäsataa pysäköintiautomaattia, joilla voi maksaa Visalla tai MasterCardilla. Joulukuussa käyttöön saatu uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden lipun ostoon esimerkiksi liityntäpysäköinnin satunnaisille käyttäjille.

Vuoden lopussa HSL kertoi, että raitiovaununkuljettajat lopettavat lipunmyynnin vuoden 2018 helmikuussa. Kuljettajarahastuksesta luopuminen nopeuttaa raitioliikennettä ja tekee siitä entistä täsmällisempää.

5.7. Uusia ideoita asiakaspaneelista

HSL otti käyttöön sähköisen asiakaspaneelin keskusteluun, palautteen keräämiseen ja palveluiden kehittämiseen.

Helmikuussa HSL rekrytoi sosiaalisessa mediassa asiakkaita asiakaspaneeliin, jossa kerätään asiakkailta mielipiteitä ja ajatuksia joukkoliikenteestä. Huhtikuussa HSL kutsui asiakaspaneeliin liittyneiden joukosta kahdeksan henkilöä henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa testattiin matkakortin nettilataamisen prototyyppiä.

6. Kestävästi kaupungissa

6.1. Uusi raitiolinjasto tihensi vuoroväliä keskeisillä reiteillä

Raitiovaunut liikennöivät kantakaupungin alueella tiheästi ja säännöllisesti. Eri puolille kaupunkia pääsee sujuvasti kahden linjan yhdistelmällä. Uudistuksilla palvellaan matkustajien muuttuvia liikkumistarpeita.

HSL otti käyttöön uuden raitiolinjaston elokuussa 2017. Linjojen 1, 2, 3, 7 ja 9 reitit muuttuivat ja joitakin aikatauluja täsmennettiin. Raitioverkosto laajeni uusien yhteyksien myötä Reijolankadulle Laaksossa ja Välimerenkadulle Jätkäsaaressa.

Uudistuksen lähtökohtana oli muodostaa tärkeimmille yhteysväleille tiheä ja säännöllinen vuoroväli kahden raitiolinjan yhdistelmänä. Tämä parantaa raitioliikennettä esimerkiksi Töölön ja Sörnäisten välillä, kun linjat 1 ja 8 kulkevat Helsinginkatua pitkin noin 5–6 minuutin yhteisellä vuorovälillä.

Uusi ratikkalinjasto houkutteli myös matkustajia, sillä vuoden 2017 neljän viimeisen kuukauden nousujen määrä kasvoi liki 10 prosenttia edellisestä vuodesta.

Raitiolinjauudistuksen yhteydessä HSL uudisti myös raitiolinjakarttojen ilmeen ja lisäsi niihin kaikkien pysäkkien nimet. Maantieteellinen kartta esittelee raitiolinjat katuverkostossa, ja skemaattisessa kartassa uutta linjastoa esitellään ilman karttapohjaa.

Raitiolinjaston uudistukset jatkuvat tulevina vuosina, kun uusia rataosuuksia valmistuu muun muassa Hernesaareen, Kalasatamaan, Ilmalaan ja Jätkäsaareen. Raitioliikenne laajenee myös kantakaupungin ulkopuolelle, kun Raide-Jokeri -pikaraitiotietä aletaan rakentaa lähivuosina, ja Kruunusiltojen yhteys tuo aikanaan myös Laajasalon raitioliikenteen piiriin.

6.2. Ympäristöystävällisiä kalustovalintoja

Linkker-sähköbussit ja biopolttoaineet tulivat osaksi kaupunkiliikennettä. Näillä konkreettisilla teoilla päästään lähemmäs tavoitetta hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Tammikuussa 2017 Helsingissä otettiin merkittävä ympäristöaskel, kun ensimmäinen Linkker-sähköbussi lähti liikenteeseen. Talven aikana Helsingin liikenteeseen tuli yhteensä neljä Linkker-bussia, joista ensimmäinen liikennöi Ruskeasuon ja Rautatientorin välistä linjaa 23.

Energiaa säästävien Linkker-sähköbussien käyttöönoton lisäksi kesällä uutisoitiin, että HSL on päättänyt siirtyä kokonaan biopolttoaineiden käyttäjäksi. HSL, Helsingin kaupunki ja hankkeessa mukana olevat uusiutuvan polttoaineen tuottajat ovat hiilineutraalin liikenteen tiennäyttäjiä. Kyse on kansainvälisesti merkittävästä hankkeesta.

Syysliikenteen alkaessa HSL-liikenteeseen tuli yli viisikymmentä uutta bussia, jotka kaikki alittavat tiukat Euro 6 -päästörajat. Lisäksi bussiliikennöitsijöille järjestettiin kilpailu toimista, joilla ympäristön kuormitusta voitaisiin vähentää. Kilpailuun saatiin kuudelta liikennöitsijältä kaikkiaan 40 ehdotusta.

HSL:n tavoitteena on leikata joukkoliikenteen lähipäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2025. Tavoitteeseen pääseminen vaatii uusinta ajoneuvoteknologiaa, parhaita polttoaineita sekä sähkön hyödyntämistä energianlähteenä.

6.3. Kaupunkipyörien määrä kolminkertaistui

Kesällä 2017 kaupunkipyöräpalvelu lähes kolminkertaistui Helsingissä. Palvelua kokeiltiin myös Espoossa Matinkylän ja Olarin alueella. Kaikkiaan keltaisia kaupunkipyöriä oli liikenteessä 1 500. Kaupunkipyörät olivat hyvin suosittuja, ja niiden käyttöaste oli korkea.

Kaupunkipyörien määrä kasvoi Helsingissä, kun pyörät otettiin käyttöön Lauttasaaressa, Pasilassa, Käpylässä ja Kalasatamassa. Kesällä 2017 palvelua parannettiin myös siten, että pyörän voi palauttaa täyden aseman viereen.

Espoon kokeilussa Matinkylän ja Olarin alueelle sijoitettiin kymmenen pyöräasemaa sadalle kaupunkipyörälle. Asemat ja pyörät lainattiin Helsingistä kokeilun ajaksi. Helsingin ja Espoon pyörät kuuluivat samaan järjestelmään, joten kaupunkipyörien käyttäjät pääsivät pyöräilemään yhtä lailla Helsingissä ja Espoossa.

Espoon kokeilu tuotti hyvää palautetta, ja kesällä 2018 kaupunkipyörät otetaan Espoossakin laajasti käyttöön. Sama toimija vastaa myös Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä, mikä mahdollistaa järjestelmien yhteensovittamisen.

Kaupunkipyöristä vastaavat HKL ja vuodesta 2018 lähtien myös Espoo. Ne ostavat palvelun kaupunkipyöräoperaattori City Bike Finland Oy:lta. HSL vastaa kaupunkipyörien asiakasviestinnästä, markkinoinnista ja digipalveluista.

7. Yhteiskunnallinen vaikuttaja

7.1. MAL 2019 -suunnitelma katsoo tulevaisuuteen

Kertomusvuoden aikana tehtiin selvityksiä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelun tueksi. Lisäksi päätettiin suunnitelman tavoitteet ja mittarit. Suunnitelman vaikutusten arviointi ja arviointimenetelmät kuvattiin arviointiohjelmaluonnokseen, joka oli syksyllä lausuntokierroksella.

MAL 2019 -hankkeessa Helsingin seudulle laaditaan yksi yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma. Tavoitteena on tehdä Helsingin seudusta vähäpäästöinen, houkutteleva, hyvinvoiva ja elinvoimainen. Yhteisen suunnitelman tekemisestä on sovittu kesäkuussa 2016 HSL:n, Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken solmitussa MAL-sopimuksessa. MAL 2019 -suunnitelma tulee sisältämään keinot ja toimenpiteet vuodelle 2030 sekä kehittämissuunnat aina vuoteen 2050 asti.

Alkuvuodesta 2017 HSL ja seudun kunnat selvittivät asukkaiden näkemyksiä seudun kehittämisestä. Tutkimuksen mukaan vastaajat haluavat vähentää liikenteen päästöjä sekä panostaa nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen.

Lue lisää MAL 2019 -suunnitelmasta https://www.hsl.fi/mal

7.2. HSL laajeni länteen ja koilliseen

Alkuvuodesta Siuntio ja Tuusula päättivät liittyä HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alusta. Kuntien liittyminen tuo HSL-alueelle noin 44 000 uutta asukasta.

Tammikuun 2017 lopussa Siuntion kunnanvaltuusto päätti kunnan liittymisestä HSL:een. Tärkein syy Siuntion liittymiselle oli lähijunaliikenteen turvaaminen. 45 prosenttia siuntiolaisista käy töissä pääkaupunkiseudulla, ja jopa 44 prosenttia Siuntiosta Helsinkiin tehtävistä matkoista tehdään lähijunalla.

Tuusulan kunnanvaltuusto teki päätöksen liittymisestä HSL:een helmikuussa. Liittymisen myötä Tuusula liittyy tiiviimmin osaksi Helsingin seutua. Kuntalaiset voivat hyödyntää joukkoliikennematkoilla aikaisempaa paremmin HSL-alueen joukkoliikennettä sekä erityisesti raideliikenteen runkoverkkoa.

Lokakuussa HSL selvitti Tuusulan asukkaiden liikkumistottumuksia kyselytutkimuksella. Selvityksen tulokset auttavat kehittämään tuusulalaisille mahdollisimman hyvän linjaston.
 

7.3. Älypalveluita ja yhteistyötä matkustamiseen

Älyliikenteen ja liikennepalveluiden suosio on kasvussa. Myös HSL osallistuu uusien liikennepalveluiden kehittämiseen.

MaaS tulee sanoista Mobility as a Service eli liikkuminen palveluna. Käytännössä se tarkoittaa, että asiakas saa yhdestä paikasta kaikki liikkumisen palvelut. Yleensä MaaS tarkoittaa mobiilisovellusta, jonka kautta asiakas voi helposti käyttää liikkumispalveluita ilman, että hänen tarvitsee tehdä sopimusta jokaisen palveluntarjoajan kanssa erikseen tai ostaa jokaiselle matkaketjun osalle erillistä lippua.

HSL aloitti vuoden 2016 lopulla yhteistyön Maas Global -yrityksen kanssa, jonka Whim-sovelluksen kautta voi ostaa HSL:n kertalippuja. HSL teki lippuyhteistyötä myös OP:n liikkumispalveluiden kanssa OP Matka -pilotissa. Kokeilussa testattiin työpaikoille suunnattua liikkumisen palvelua, joka edistää työntekijöiden kestävien kulkutapojen käyttöä ja helpottaa matkakulujen hallinnointia. Palvelussa olivat mukana myös taksit ja DriveNow-yhteiskäyttöautot.

HSL kävi vuoden aikana neuvotteluja myös muiden liikennepalveluiden tarjoajien kanssa.

HSL avaa lipunmyyntirajapinnan uuden liikennepalvelulain mukaisesti. Rajapinnan avulla liikennepalveluoperaattorit voivat helposti ostaa HSL:n lippuja myytäviksi omaan palveluunsa.

HSL on käynnistämässä myös kaksivuotisen liikkumispalveluiden Idea Lab -ohjelman, joka on avoin liikennepalvelualan suomalaisille ja ulkomaisille toimijoille. Ohjelmassa testataan yhdessä uudenlaisia liikkumisen toimintamalleja.

7.4. Päätepysäkki syrjinnälle

HSL järjesti yhdessä HKL:n ja Ihmisoikeusliiton kanssa kahden viikon kampanjan joukkoliikenteessä tapahtuvaa häirintää ja syrjintää vastaan.

Stop! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanja rohkaisi helmikuussa puuttumaan häirintään ja syrjintään liikenteessä ja tukemaan häirinnän uhreja.

Kampanja sai paljon myönteistä palautetta. Siinä oli mukana syrjintää omakohtaisesti kokeneita ihmisiä sekä muita joukkoliikenteen käyttäjiä ja julkisuuden henkilöitä. Kampanjan nettisivuilla he kertoivat kokemuksistaan ja syrjinnän vastustamisen tärkeydestä.
 

8. Henkilöstö

8.1. HSL työllistäjänä

Vuoden 2017 päättyessä HSL:ssä oli 391 työntekijää, joista 41 oli esimiehiä. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee joko joukkoliikenteen suunnittelun, tutkimuksen ja tietojärjestelmien asiantuntijatehtävissä tai matkalippujen tarkastukseen liittyvissä tehtävissä.

8.2. Henkilöstön tyytyväisyys rakentuu yhteishengestä

HSL selvitti jälleen lokakuussa henkilöstönsä työtyytyväisyyttä. Tulokset ovat edelleen hyvällä tasolla. Positiivisimmat arviot liittyvät työkavereihin ja esimiestyöhön.

Palautteen mukaan (vastausprosentti 81 %) yhteistyö työkavereiden kanssa on edelleen merkittävä vahvuus. Enemmistö työntekijöistä antoi työkavereilleen hyvää palautetta yhteishengestä ja yhteistyön toimivuudesta sekä koki olevansa arvostettu omassa ryhmässään. Myös johtamista ja esimiestyötä arvioitiin kaikilta osin aiempaa positiivisemmin.

Monissa omaan työhön liittyvissä asioissa (osaaminen suhteessa työn vaatimuksiin, tehtävän sisällön selkeys, valtuudet oman työn hoitamiseen) palaute oli edelleen erinomaisella tasolla. Toisaalta innostus omasta työstä oli laskenut hiukan edelliseen vuoteen verrattuna, ja aiempaa useampi oli kokenut kiireen työssä lisääntyneen.

Oman ryhmän toimivuuden oli koettu hiukan heikentyneen edellisvuodesta. Aiempaa kriittisempää palautetta annettiin oman ryhmän tehtävien selkeydestä. Tulokseen saattaa vaikuttaa vuoden alussa voimaan tullut organisaatiomuutos. Tulos oli kuitenkin edelleen hyvällä tasolla.

Asiakaslähtöisyyden kokemus oli kokonaisuutena suunnilleen edellisvuoden tasolla. Palautteen perusteella meillä olisi vielä kehitettävää toimintatavoissa, joilla tuotamme hyvää asiakaskokemusta.

8.3. Uudet matkalippujen tarkastajat kurssilla

Kuuden viikon tarkastajakurssilla opeteltiin asiakaspalvelua, lakia ja lippulajeja. Hakemuksia kurssille saatiin runsaasti.

Alkuvuodesta 2017 järjestetylle tarkastajakurssille oli hakijoita 453, joista kurssille valittiin 14. He kaikki valmistuivat kurssin päätyttyä matkalippujen tarkastajiksi ja aloittivat kuuden kuukauden harjoittelujakson, joka on osa koulutusta.

Tarkastajakurssi sisältää myös paljon teoriaa. Siellä opiskellaan muun muassa asiakaspalvelua, lakia joukkoliikenteen tarkastusmaksusta sekä HSL:n ja VR:n matkalippulajit. Osallistujien tulee suorittaa hyväksytysti myös muutama kirjallinen koe. Lisäksi on paljon käytännön harjoittelua liikenteessä yhdessä kokeneempien tarkastajien kanssa.

Vuoden 2017 kurssi oli viides laatuaan. Tarkastusyksikössä järjestettiin sen ohella myös kurssi, jolla koulutettiin kahdeksan Securitaksen järjestyksenvalvojaa avustamaan tarkastajia muun muassa Kampin alueella viikonlopun yötarkastuksissa.

Helsingin Kyläsaaressa elokuussa järjestetyn Weekend-festivaalin aikana matkalippujen tarkastajat suorittivat tehovalvontaa vuoden 2016 tapaan.  Lippujen tarkastamisen ohella tarkastajat neuvoivat matkustajia reittivalinnoissa ja lippujen ostamisessa. Matkustajat kiittelivät tarkastajia neuvonnasta erityisesti metroliikenteessä.

8.4. Rekrytointia verkossa

HSL on kehittänyt rekrytointiaan ja ilmoittaa avoimista työpaikoistaan verkossa Jobilla-alustalla.

HSL korostaa rekrytointiviestinnässään HSL:n hyvää työyhteisöä sekä kestäviä ja asiakaslähtöisiä työtehtäviä, joilla kehitetään koko kaupunkialuetta.  HSL:ssä tehtävällä työllä on merkitystä monen kaupunkilaisen arkeen.

Hyvä työntekijäkokemus on kaiken lähtökohta ja vaikuttavin keino kertoa työnhakijoille HSL:n toiminnasta. HSL on kannustanut työntekijöitään jakamaan kokemuksiaan työpaikastaan ja työpäivästään myös sosiaalisessa mediassa.

Rekrytoinnissa käytetään nykyisin Jobilla-palvelua. Siellä työnantajat ja työnhakijat kohtaavat yhden palvelun sisällä jaettavien ilmoitusten, hakemusten ja ansioluetteloiden avulla.

9. Talouskatsaus

Talous ja lipunmyynti kehittyivät positiivisesti

HSL:n vuoden 2017 tulos oli rahoituskulujen ja poistojen jälkeen 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 22,7 miljoonan euron alijäämään.

Toimintatulot vuonna 2017

• Toimintatulot olivat yhteensä 657,2 miljoonaa euroa ja ylittivät muutetun talousarvion 14,5 miljoonalla eurolla (2,2 %).
• Toimintatuotoista 54,4 % oli lipputuloja ja 42,9 % kuntaosuuksia.
• Lipputulot olivat yhteensä 357,7 miljoonaa euroa. Ne ylittivät talousarvion 14,1 miljoonalla eurolla (4,1 %) ja kasvoivat edellisestä vuodesta 7,9 %. Lipputuloilla katettiin 55,2 % HSL:n toimintamenoista. Lippujen hinnat nousivat vuoden 2017 alussa 4,1 %.
• Kuntaosuudet olivat yhteensä 281,9 miljoonaa euroa.
• Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 4,7 miljoonaa euroa. Muita avustuksia ja tukia saatiin 1,3 miljoonaa euroa.
• Loput tulot koostuivat pääosin tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista.

Toimintamenot vuonna 2017

• Toimintamenot olivat yhteensä 648,1 miljoonaa euroa eli 29,7 miljoonaa euroa talousarviota pienemmät.
• Liikennöinnistä maksettavat operointikustannukset olivat yhteensä 500,8 miljoonaa euroa eli 77,3 % HSL:n toimintamenoista.
• Joukkoliikenteen infran käyttökorvaukset muodostivat 13,6 % toimintakuluista. Niitä maksettiin jäsenkunnille yhteensä 88,4 miljoonaa euroa.
• Maltilliset palkkaratkaisut ja poltto- ja voiteluaineiden sekä muun energian hintojen lasku johtivat siihen, että kustannustason muutos keskimäärin oli edelleen alhaisempi kuin talousarviossa ennakoitu.
• Investointimenot olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 11,6 miljoonalla eurolla (35,3 %). Investointimenoista 16,7 miljoonaa euroa liittyi lippu- ja informaatiojärjestelmä (LIJ) -hankkeen hankintoihin.

HSL:n lipputulot kehittyivät erittäin positiivisesti, ja myös matkustajamäärät nousivat. Vuonna 2017 HSL:n liikenteessä tehtiin yhteensä 374,7 miljoonaa nousua eli yli miljoona nousua vuorokaudessa. Matkustajamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 2,0 prosenttia. Muun myynnin kasvun taustalla on erityisesti mobiililippujen myynnin voimakas kasvu, noin 270 prosenttia. Muut toimintatuotot koostuivat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista sekä liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista.

HSL:n jäsenkunnat maksavat HSL:n menot kuntaosuuksina siltä osin, kuin niitä ei voida kattaa lippu- ja muilla tuloilla. Kuntaosuuksina voidaan kattaa korkeintaan puolet kustannuksista.  Vuonna 2017 kuntaosuuksilla katettiin 44 prosenttia kaikista kustannuksista. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2017 keskimäärin 0,7 prosenttia, kun talousarviossa oli varauduttu keskimäärin 1,2 prosentin nousuun.

Infran käyttökorvauksiin kului vähemmän rahaa kuin talousarviossa oli arvioitu pääosin, koska länsimetron infrakorvaukset siirtyivät osittain tuleville vuosille. Yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa 2017 tätä koskevan talousarvion muutoksen. Investointimenoista suurimpia olivat LIJ-hankkeeseen liittyvät hankinnat. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, asiakassovellusten ja lähiverkon kehittämiseen käytettiin 4,5 miljoonaa euroa. Talousarvion alittuminen johtui pääosin siirtyvistä lippu- ja informaatiojärjestelmän hankkeista.

10. Hallitus

HSL:n hallituksessa on 14 jäsentä eli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä. Näillä kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen paikkajako määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaan.

HSL:n hallitus 1.1.–30.6.2017

HSL:n uusi hallitus aloitti toimikautensa 1.7.2017.

HSL:n tarkastuslautakunta

HSL:n tarkastuslautakunta 1.1.–30.6.2017

HSL:n tarkastuslautakunta 1.7.2017–

Asiantuntijat

Asiantuntijat 1.1.–30.6.2017

Asiantuntijat 1.7.2017–

Tilintarkastus

Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana toimi KPMG Julkihallinnon palvelut Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHT, KHT Leif-Erik Forsberg.